Affenpinseri Rotumääritelmä

Rodun historia

Rotu syntyi vuoden 1420 paikkeilla ja esiintyi jo sellaisten kuuluisien maalareiden kuten Dürerin (1471–1528) ja van Eycklin (1390–1441) maalauksissa. Affenpinsereiden alkuperästä on useita teorioita. Jotkut asiantuntijat otaksuvat sen polveutuvan pienestä nykyään jo hävinneestä saksalaisesta terrieristä.
Toisten mielestä se on pinserin ja toisten mielestä taas kääpiösnautserin jälkeläinen. Erään teorian mukaan affenpinseri polveutuu griffoneista, tarkemmin sanottuna griffon bruxelloisesta. Todennäköisesti teorioiden paikkansa pitävyydestä ei päästä koskaan yksimielisyyteen. Muiden snautseri-pinserirotujen tapaan affenpinseri on ollut rottakoira ja vahti. Affenpinseri sai yksityiskohtaisen rotumääritelmän Saksassa vuonna 1900.

Affenpinseri on nykyisin seurakoira, sen iloinen, peloton, itsenäinen ja uskollinen luonne ja kätevä koko tekevät siitä sopivan seuralaisen ja vahdin myös pieneenkin asuntoon. Affenpinseri tarvitsee riittävästi liikuntaa energiansa purkamiseen. Kiinnostus toko- ja agilityharrastusta kohtaan on jonkin verran lisääntynyt. Näyttelyharrastukseen affenpinsereiden omistajat ovat osallistuneet aktiivisesti.

ROTUMÄÄRITELMÄ

Affenpinseri
(Affenpinscher)

Alkuperämaa: Saksa

Käyttötarkoitus: Koti- ja seurakoira.

Lyhyt historiaosuus: Alunperin eteläsaksalainen kotikoira. Albrecht Dürer (1471-1528) on kuvannut rodun esi-isiä puupiirroksissaan. Ensimmäiset affenpinserit rekisteröitiin jo vuonna 1879. Nämä vuosisadan vaihteessa erittäin suositut kääpiökoirat kehittyivät karkeakarvaisista pinsereistä. Pään karkea karvakehys korostaa apinamaista ilmettä. Väritys vaihteli yksivärisestä kellertävästä, punertavasta tai harmahtavanvalkoisesta tummanharmaaseen, harmahtavanmustasta puhtaanmustaan.

Yleisvaikutelma: Karkeakarvainen, pieni ja tiivis koira, jolla on apinamainen ilme.

Tärkeitä mittasuhteita: Rungon pituuden ja korkeuden suhteen tulee antaa rakenteesta mahdollisimman neliömäinen vaikutelma.

Käyttäytyminen / Luonne: Peloton, valpas, itsepäinen ja uskollinen, toisinaan tulisen kiihkeä. Yleisesti ottaen miellyttävä perhekoira.

Pää

Kallo-osa: Pikemminkin pyöreä kuin pitkänomainen, kokonaisuutena ei liian raskas, voimakkaasti holvautunut; otsa on korostunut.

Otsapenger: Selvästi korostunut.

Kirsu: Pyöreä, täyteläinen ja musta.

Kuono-osa: Kuononselkä on suora (ei kovera) ja lyhyt.

Huulet: Tiiviisti leukojen myötäiset ja mustat.

Leuat / Hampaat / Purenta: Täysihampainen purenta (42 hammasta). Hampaat ovat puhtaan valkoiset; alaleuka on yläleukaa pitempi ja hieman ylöspäin kaareutunut. Terveessä purennassa etuhampaat ovat mahdollisimman säännöllisesti asettuneet hieman kaarevaan linjaan. Suun ollessa kiinni eivät kulma- ja etuhampaat eikä myöskään kieli saa näkyä. Kahden P1-, P2- tai P3-hampaan tai vaihtoehtoisesti yhteensä kahden jonkin edellämainitun hampaan puuttuminen sallitaan.

Silmät: Tummat ja mieluiten pyöreät, silmänvalkuaista ei ole näkyvissä. Tiiviit silmäluomet ovat mustapigmenttiset ja karkean karvakehyksen ympäröimät.

Korvat: Yhdenmukaisesti eteenpäin taittuneet, ylös kiinnittyneet ja V:n muotoiset, korvan sisäreuna on päänmyötäinen tai pystyt korvat, jotka ovat pienet, yhdenmukaiset ja mahdollisimman pystyasentoiset.

Kaula: Suora, mieluiten lyhyt, vahva ja tyvestään voimakas. Kaulanahka on tiivis ja poimuton.

Runko: Vahva, neliömäinen ja tiivis.

Ylälinja: Säästä lähtien hieman, lähes suoralinjaisesti laskeva.

Säkä: Ylälinjan korkein kohta.

Selkä: Vahva, lyhyt ja tiivis.

Lanne: Lyhyt ja vahva. Etäisyys viimeisestä kylkiluusta lantioon on lyhyt, minkä ansiosta koira vaikuttaa tiiviiltä.

Lantio: Lyhyt ja hieman pyöristynyt, liittyy sulavasti hännän kiinnityskohtaan.

Rintakehä: Kohtuullisen leveä ja kyynärpäihin ulottuva, kyljet ovat lähes pyöreät.

Alalinja ja vatsa: Vatsaviiva on loivasti kohoava. Ala- ja ylälinja (säästä hännäntyveen) ovat lähes yhdensuuntaiset.

Häntä: Luonnollinen.

Raajat

Eturaajat

Yleisvaikutelma: Eturaajat ovat vahvat, suorat ja yhdensuuntaiset, eivät liian lähellä toisiaan.

Lavat: Lihaksikkaat. Lapaluut ovat pitkät, viistot (kulmaus noin 45°) ja tiiviisti rungonmyötäiset.

Olkavarret: Tiiviisti rungonmyötäiset, vahvat ja lihaksikkaat.

Kyynärpäät: Tiiviisti rungonmyötäiset, eivät ulos- eivätkä sisäänpäin kääntyneet.

Kyynärvarret: Vahvat ja joka suunnasta katsottuna suorat.

Ranteet: Kiinteät ja vahvat.

Välikämmenet: Edestä katsottuna pystysuorat, sivusta katsottuna hieman viistot; voimakkaasti kehittyneet ja lihaksikkaat.

Käpälät: Lyhyet ja pyöreät. Varpaat ovat tiiviisti yhdessä ja kaareutuneet (ns. kissankäpälät); päkiät ovat kestävät, kynnet lyhyet, mustat ja vahvat.

Takaraajat

Yleisvaikutelma: Takaraajat ovat sivulta katsottuna asennoltaan mattapeittävät ja rungon takana, kohtuullisesti kultautuneet ja takaa katsottuna yhdensuuntaiset.

Reidet: Voimakaslihaksiset ja leveät.

Polvet: Eivät sisään- eivätkä ulospäin kääntyneet.

Sääret: Pitkät ja vahvat.

Kintereet: Kohtuullisesti kulmautuneet.

Välijalat: Pystysuorat.

Käpälät: Hieman etukäpäliä pitemmät. Varpaat ovat tiiviisti yhdessä ja kaareutuneet, kynnet lyhyet ja mustat.

Liikkeet: Sulavat ja sujuvan sipsuttavat, kohtuullinen takaraajan työntö. Edestä ja takaa katsottuna liikkeet ovat suorat ja yhdensuuntaiset.

Nahka: Kauttaaltaan tiivis.

Karva: Rungon karvapeitteen tulee olla karkeaa ja tiheää. Tuuheat ja sojottavat kulmakarvat, silmiä kehystävä runsas karvoitus, muhkea parta sekä päälaen ja poskien karvoitus antavat päälle tyypillisen, koristeellisen ulkonäön. Pään karvapeitteen tulee olla mahdollisimman karkeaa ja säteittäisesti ulospäin harottavaa. Edellä kuvatut seikat tekevät ilmeestä todella apinamaisen.

Väri: Puhdas musta, jossa musta aluskarva.

Säkäkorkeus: Urokset ja nartut 25 - 30 cm.

Paino: Urokset ja nartut noin 4 - 6 kg.

Virheet: Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen.

Raskas tai kevyt rakenne, matala- tai korkearaajaisuus; vaaleat silmät; alas kiinnittyneet, erittäin pitkät, asennoltaan epäsymmetriset tai kevyet korvat; liian pitkä, pehmeä tai köyry selkä; takakorkeus; luisu lantio; niskaa kohti kääntyvä hännäntyvi; liian selvästi kulmautuneet tai länkisääriset takaraajat; pitkät

käpälät; lyhyt, pehmeä, laineikas, takkuinen, silkkinen, valkoinen tai laikukas karvapeite; säkäkorkeuden ylitys tai alitus 1 cm:n asti.

VAKAVAT VIRHEET: Puutteellinen sukupuolileima (esim. urosmainen narttu); liian kevyt luusto; griffonmaisesti ylöspäin kääntyvä tai pitkä kuono; liian voimakas alapurenta tai tasapurenta; ulkonevat silmät; ulkokierteiset kyynärpäät; sisäänpäin kiertyneet kintereet; yli 1 cm:n ja alle 2 cm:n poikkeamat annetusta säkäkorkeudesta.

Hylkäävät virheet: Kaikenlaiset epämuodostumat; puutteellinen rotutyyppi; karkeat virheet yksittäisissä kohdissa, kuten rakennevirheet, karva- ja värivirheet; purentavirheet kuten leikkaava- tai ristipurenta; yli 2 cm:n poikkeamat annetusta säkäkorkeudesta; arkuus, aggressiivisuus.

HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin.